… näistä ja monesta muusta moniaistisesta kohtaamisesta muodostui Laureassa Aistien-hankkeen syksy,
joka oli täynnä toimintaa ja tapahtumia. Vauhtia riitti jopa siinä määrin, että
taaksepäin katsomiselle irtosi aikaa vasta nyt, kun helmikuu on jo melkein
puolivälissä ja suunta on käännetty kohti kevään rientoja. Mutta otetaan
silti pieni paussi tähän kohtaan ja tutkaillaan vielä edellisen vuoden
kuulumisia.
Päädyin itse mukaan Aistien-hankkeen toimintaan sosionomiopintoihini
liittyvän hanketyöskentelyn kautta syyskuun alussa. Uusi opiskelutapa ja
hankkeen toimintaan perehtyminen tuntui aluksi hypyltä laukkaavan hevosen
selkään: kyydissä pysymisen lisäksi piti yrittää selvittää, mistä oikeastaan on
kyse, mihin suuntaan ollaan
menossa ja miksi. Onneksi rinnalla matkasi mainioita kanssakulkijoita ja
opastajia, joiden kanssa saattoi ihmetellä telttojen rakentamisen jaloa taitoa,
jakaa kokemuksia ja löytää uusia tapoja aistia ympärillä pyörivää maailmaa. Tekeminen
sekä ihmistenväliset kohtaamistilanteet veivät pian mukanaan…
 |
| Aistien Laurea- animaatio |
Syksyn aikana hankkeessa toimineet opiskelijat ehtivät rakentaa useita
moniaiastisia tiloja niin Laureaan, erilaisiin tapahtumiin, kirjastoon kuin
päiväkotiinkin. Opiskelijat osallistuivat myös useiden seminaarien
järjestelyihin, hankkeen toiminnan esittelyyn sekä uudistetun menetelmäoppaan
oikolukuun. Ehtipä matkan varrella syntyä myös animaatio hankkeen toiminnasta
ja opiskelijoiden kokemuksista!
 |
| Nigeria-teltta |
Itselleni jäi vahvasti mieleen syyskuussa toteutettu Nigeria-teltta, joka
oli myös ensimmäisiä moniaistisia tiloja, joiden suunnittelu- ja
rakentamisprossiin osallistuin. Toiminnan kautta tuli näkyväksi koko
moniaististen tilojen taustalla kulkeva ajatus; prosessinomainen yhdessätekeminen, erilaisten kulttuurien kohtaamisen mahdollistaminen,
muistojen ja tärkeäksi koettujen asioiden jakaminen sekä omaan identiteettiin
liittyvien erilaisten näkökulmien tarkastelu. Moniaistisessa tilassa koetaan, jaetaan, opitaan ja ihmetellään. Omien kokemusteni perusteella uskon, että
moniaististen tilojen merkityksellisyys perustuu myös siihen, että ne tarjoavat
hektisen arjen keskellä tilaisuuden pysähtyä ja olla läsnä – yhdessä ja
itsekseen.
 |
| Seikkailijat teltassa |
Erilaiset tilat ovat myös osoittaneet, että ventovieraiden kanssa on
helpompi käydä juttusille, kun ympärillä on jotain mihin tarttua
keskustelunavauksena. ”No mihinkäs tätä oikein käytetään?” ”Juu, tuollainen
minullakin oli lapsena!” ”Enpä ole ennen tällaista maistanutkaan.”
Epävirallisessa ja sopivan kotoisassa ympäristössä tuntemattoman kanssa keskustelu voikin olla hyvin luontevaa, ja kenties samalla tulee haastaneeksi
omia ennakkoluulojaan esimerkiksi vieraaseen kulttuuriin liittyen.
 |
| Nigerialaisia soittimia |
Syksyn aikana on ollut ainutlaatuista seurata, miten Aistien-menetelmää on
kehitetty, viety eteenpäin uusien yhteistyökumppaneiden kanssa jaettavaksi,
osaksi jokapäiväistä arkea. Samalla olen ollut myös aitiopaikalla näkemässä,
miten valtaisalla antaumuksella, innolla ja palolla hankkeen työntekijät ja
mukana olleet opiskelijat ovat heittäytyneet moniaistisen toiminnan maailmaan.
Huumorin, pitkäjänteisyyden ja uteliaisuuden siivittämänä on syntynyt
uskomattoman hienoja tiloja, uutta tietoa menetelmästä sekä mielenkiintoisia
kontakteja.
Aika huikeaa, eikös?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti